A journey of a thousand miles must begin with a single step

lauantai 12. huhtikuuta 2014

Setback

Terveterve:D En oikeen oo hirrrveesti tänne ehtiny sen enempää kirjotella, oon ollu tooosi kiireinen! huhhhuh.. Mutta siis.. Ei kovin mukavaa settiä tuu nyt tähän. Olin maaliskuun puolessa välissä siellä Bostonissa käymässä, jospa sen perheen silleen saisin ja muutenkin paikkoihin tutustumista oli tiedossa. Noh, mun välilasku oli Islannissa ja sinne sitten äiti soittaa, että se alue missä suurin osa niistä ehdokkaisperheistä asuis niin se koulu ei ota muita kun ranskalaisia vaihtareita, eli toisin sanoen no can do siinä vaiheessa. Se reissu oli siis melkeenpä vois sanoa, että turha. Ihanaa todellakin oli! Ja herranjestas ne ihmiset <3 Muutenkin oli mageeta nähä aitoo jenkkilää omin silmin, ihan huikeeta! Pientä ahdistusta ehkäpä siinä, että matkaa on yli 6000km ennen kuin kotiin pääsee.. There's no place like home. Eiks se nii mee?

Matkalla lentokentälle kotimatka mielessä mulle ehdotettiin vielä New Yorkia ja New Jerseytä, jospa sieltä paikka löytyis. Hetken olin vielä toivon varassa, mutta tajusin, että aika iskee vastaan. Joten päätettiin, että en lähde vaihtoon ainakaan ens vuodeks. Jospa sit vaiks yliopistossa tms :D Hassua täs on se, et oon pitemminkin tosi helpottunut ja sinällään tyytyväinen ja harmitus on tosi lievää. Toki se olis ollut ihan loistava kokemus ja kaiken päälle hieno vuos, mutta jotenkin oon ilonen anyway, kun tiedän, että mulla on täällä aivan ihana joukkue <3


Eli tiivistettynä.. Vaihtovuos on nyt ns. hylätty ja elämä jatkuu!

Love  <3

lauantai 8. maaliskuuta 2014

The first steps

Moikka, oon 16-vuotias Emppu ja käyn lukiota Helsingissä. Oon lähössä nyt kesän lopussa Yhdysvaltoihin vuodeksi vaihtoon ja siitä ois sit tarkotus tänne kirjotella. Anyway, tervetuloa lukijoiks!





Noniin, ens heinäkuussa koittaa sitten se päivä kun lähden Up Educationin kautta itärannikolle jenkkeihin vaihtoon. Vaihtoon lähtö on ollu haaveena siitä asti kun edes muistan, joten kauan! Ja tosiaan USA on ollut se kohdemaa alusta asti. Koko ajan ajatus vaihtoon lähdön todellisuudesta vain voimistuu ja tuskin maltan enää odottaa!

Harrastan muodostelmaluistelua kuudesti viikossa ja haluan päästä lajissa huipulle, joten jo pelkkä ajatus siitä, että olisin vuoden ilman luistelua, kuulostaa mahdottomalta. Pakkohan oli yrittää saada toteutettua molemmat; vaihtovuosi ja luistelun jatkaminen. Hain USA:n tämän hetkiseen huippujoukkueeseen ja mut hyväksyttiin, ihan mahtavaa! Nyt vaan täytyy hoitaa kaikki muut asiat, kuten host- perheen saanti, jonka siis etsin itse.

xoxo